Kirjan nimi on jotenkin tuttu, mutta kohtuullisen vastustamaton. Ja tarkka. Lajien synty kertoo pysyvimmistä ja rakastetuimmista elokuvan lajeista. Se on lähikuva reippaasti yli sadasta elokuvasta, jotka ovat jättäneet useammankin sukupolven elämään lähtemättömän jäljen. 

Miksi juuri elokuvien suosituimmat lajit, "genre-elokuvat" liikuttavat niin suuria asioita ja tunteita? Miksi kauhuelokuva ilmestyy kuvaan aina kun huolenaiheemme ovat räjähtämispisteessä? Mitä merkitsee western silloin kun sosiaalinen elämämme saavuttaa kipupisteen ja kulutusyhteiskunnan ahdistus hallitsee; westernin vastapaino on paluu Eedeniin - rauhan ja merkityksellisen, karsitun elämän kuvia silloin kun kaikki on levällään. Mitä tieteiselokuva kertoo tulevaisuutta koskevista peloistamme tai haaveistamme ylipäätään? Mikä selittää sen valtaisan, puhtaan ilon, jonka hyvä elokuvamusikaali meissä herättää? 

Liikkuessaan tunnetuimpien elokuvien maastossa Peter von Bagh kertoo niiden taustasta ja tekijöiden mielteistä. Paljastuu moninaisia yllätyksiä, joita ei elokuvien taka-ajatuksettoman katsomisilon hetkellä tule ajatelleeksikaan. Esillä ovat muiden muassa melodraama, lännenelokuva, musikaali, sotaelokuva, rikoselokuva, tieteiselokuva, spektakkelit, puku-, vakoilu- ja elämäkertaelokuvat sekä komedia. Huomiota saavat myös "ikonit" - tähdet tai muut tekijät - jotka ovat jättäneet johonkin tiettyyn lajiin lähtemättömän jäljen. 

Polttopisteessä ovat elokuvien suhde aikaansa sekä lajien nousun olosuhteet ja mahdollisen laskun syyt, joskus myös surumieli "genren lopun" edessä. Elokuvan lajit ovat kuin omia henkilökohtaisia asioitamme - ja tämähän populaarikulttuurissa on ydinasia. Tutut lajit ovat kuin läheisiä omaisia, ja elokuvan lajien toistuvat tilanteet ovat eräänlaista oman elämän verkostoa. 

Lajien synty on iso kirja merkittävistä tunteistamme.