Väkevän evakkoeepoksen toinen romaani.

"Tietäisittepä, mitä meidän täytyi sietää ja mistä kaikesta piti luopua, että hyväksyttäisiin rakentamaan tätä maata "oikeiden" suomalaisten rinnalla!"

Laatokankarjalaisten evakkojen sijoittaminen ja sulauttaminen sodanjälkeiseen Suomeen on lukuisten kirjojen, kaskujen ja laulujen aiheeksi päässyt tapahtuma. Mutta vaikka monen mielestä valtio hoiti asian mallikkaasti, ei ortodoksikarjalaisten sulautuminen eriuskoiseen ja -kieliseen valtaväestöön todellakaan ollut pelkkää voittokulkua. Sodan runtelemilta mailta tulleita suomalaisia vieroksuttiin kansan keskuudessa.

Heikki Turunen paljastaa kertomuksessaan, joka on yhtä riipaiseva ja hykerryttävä kuin runollinenkin, häveten vaietut asiat jälleenrakennusajoilta, pyöreät sata täyttävän Suomen kaikkien aikojen kenties uljaimmalta ajalta.

Heikki Turunen (s. 1945) on Suomen merkittävin rakennemuutoksen kuvaaja, hänen huumoristaan ja verevästä karjalankielestään runsas kansankuvauksensa on muodostunut tärkeäksi osaksi suomalaista mielenmaisemaa.