Ikoninen kuvaus kansakunnan murroskausista

Väinö Linnan suurteos Täällä Pohjantähden alla on piirtynyt suomalaisten muistiin lähihistorian näkemyksellisenä kuvauksena. Sen sivuilla syrjäinen hämäläiskylä elää alkuvoimaista, maanläheistä elämäänsä kansamme suurina murroskausina.

Trilogian ajallisina rajakohtina ovat helmikuun manifestia edeltänyt vuosikymmen, josta edetään torppariperheiden tragedian kautta kansalaissotaan ja Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniin aina 1950-luvulle saakka. Varttuneempi lukijapolvi tuntee katselevansa silmästä silmään omiakin kokemuksiaan, nuoremmille avautuu ennen tuntemattomia näkymiä kansakunnan kulkemalta tieltä.

Akateemikko Väinö Valtteri Linna syntyi 20. joulukuuta 1920 Urjalassa. Hän oli kotoisin vaatimattomista oloista kymmenlapsisesta perheestä ja joutui heti kansakoulusta päästyään elättämään itsensä ensin maa- ja metsätyöläisenä, sittemmin tehdastyöläisenä Tampereella Finlaysonin tehtailla vuosina 1938-1940 sekä sodan jälkeen 1944-1954. Linna ei ollut kovin innokas koulunkävijä, sen sijaan hän oli jo varhain intohimoinen lukija. Sodan jälkeen Linna aloitti määrätietoisesti omatoimisen opiskelun ja ahmi niin kaunokirjallisuutta, psykologiaa kuin filosofiaakin. Lukemisen rinnalla hän harjoitteli kirjoittamista, sillä hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa romaani. Esikoisteos Päämäärä valmistuikin 1946. Linnan toinen romaani Musta rakkaus ilmestyi vuonna 1948. Tämän jälkeen Linna ryhtyi työstäämään pitkään mielessä hautonutta ajatustaan kirjoittaa sotakirja. Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954, ja oli heti jättimäinen myyntimenestys. Täällä Pohjantähden alla -trilogian kirjat ilmestyivät vuosina 1959, 1960 ja 1962. Väinö Linna kuoli 21. huhtikuuta 1992 Pikonlinnan sairaalassa Kangasalla. Muistotilaisuudessa professori Heikki Ylikangas selitti, miksi Linna sai osakseen ihmisten jakamattoman kunnioituksen: Linnan pyrkimys totuuteen on hänen viestinsä kantovoima, ja hänen tärkeä viestinsä teki hänestä suuren kirjailijan.