Messukylän veriteko on rikostietoklassikko jo syntyessään. Kirja on kokoelma 1920- ja 1930-luvulla tapahtuneita rikostarinoita, joissa jokainen yksityiskohta on tosi. Arvostetun rikostoimittajan kirjoittama teos perustuu erittäin laajaan lähdemateriaaliin.

Tarinoiden päähenkilöt ovat tavallisia ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, alamaailmasta ylimpiin portaisiin asti. Kerrontatyyli vaihtelee trillerimäisestä psykologiseen kuvaukseen siitä, mitä syytetyn ja häntä puolustavan asianajajan mielessä liikkuu oikeudenkäynnin aikana.

Teos herättää ajatuksia ikuisista teemoista: rikollisuuden sosiaalisista ulottuvuuksista, sotatraumoista, rangaistuskäytännöistä, rikostutkinnan ammattitaidosta ja omankädenoikeudesta. Voiko henkirikos olla joissakin olosuhteissa ymmärrettävä, kun sen motiivi on inhimillisesti käsitettävä?