Kiven sylissä kertoo Vänskien suvun juurevan tarinan. Sata vuotta sitten Outokummun kupari löytyi, kylä kasvoi ja malmi antoi toivon paremmasta.

Vaikka kaivos myöhemmin suljettiin, yksi pysyi: toisista välittämisen voima. Suuria ei tarvita, ihminen riittää sinällään. Tästä muistuttaa kivi, kylki suonia täynnä. Kunnioittaen sitä kohdellaan tänäkin päivänä,sillä se on Hiskin sydän. Se siirtyy sukupolvelta toiselle, ja sen mukana siirtyy kylänkin tarina.

Aapro Pekanpoika kiipeää kummun kylkeä, pyyhkii hikeä otsaltaan kuten pyyhki viisivuotiaanakin, jolloin isänsä kanssa kiipesi vuorelle ensimmäisen kerran. Se oli isän lahja syntymäpäiväsankarille, nostaa poikansa hartioille ja näyttää ympäröivä elonpiiri, näyttää korkealta paikka jossa elämme ja tulemme elämään.