"Henkilökohtainen on poliittista", julisti uusi naisliike, joka saavutti Suomenkin 1970-luvulla. Naisen oli itse asetettava itsensä keskiöön ja vapauduttava miehisen katseen orjuudesta. Seksuaalisen vallankumouksen tuli edetä samaan tahtiin kuin poliittisenkin, jotta maailmasta tulisi parempi ja tasa-arvoisempi paikka. 

Kirjaan on haastateltu pariakymmentä aktiivista naista - ja paria miestä. Haastatteluissa Pia Ingström pohtii mm. ruumiin politiikkaa, alastonkulttuuria ja feminismin yhteentörmäystä paitsi oikealle myös vasemmalle. Haastateltavista useimmat ovat suomenruotsalaisia, saapuihan 70-luvun feminismi Suomeen pitkälti juuri Ruotsin kautta. Pikkulasten äidillä Margaretha Thunilla ei ollut aikaa osallistua edes työväenopiston kursseille, mutta yhtäkkiä hän päättikinä lähteä legendaariselle naisten leirille Femöön. Gerd Söderholm oli turhautunut nuori sihteeri, joka lähti Pariisiin etsimään uutta naisen roolia. Sunniva Drake teki feminismistä koko perheen yhteisen asian ja antoi näin aktivismin siemenen perinnöksi lapsilleen. Mielipiteensä tästä kertovat kirjassa myös Sunnivan puoliso, kirjailija Fredrik Lång, ja heidän kolme lastaan. 

Hufvudstadsbladetin toimittaja Pia Ingsröm tarkkailee kirjassaan 70-luvun suomalaista feminismiä avoimen henkilökohtaisella otteella ja toteuttaa näin kenties keskeisintä modernin feminismin iskulausetta. "Halusin tietää kuinka ihmiset päätyivät mukaan naisliikkeeseen, miltä se tuntui, miltä se maistui, mitä ihmiset sanoivat ja miltä he näyttivät, kuka riisui ensimmäisenä vaatteet, mitkä kirjat oli syytä opetella ulkoa ja ketkä teoreetikot tarjosivat parhaat kicksit." Kirja ilmestyy samanaikaisesti myös ruotsiksi.