Lahti on isannoinyt pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoja kuudella eri vuosikymmenella. Naiden kilpailujen huippuhetkiin, iloihin ja suruihin palataan uudessa Mediatalo ESAn kustantamassa kirjassa, joka samalla valaisee Suomen ja maailman hiihtourheilun kehitysta 90 vuoden aikana. Hiihtolajien historiikki on toteutettu yhteistyossa Urheilumuseon ja Lahden hiihtomuseon kanssa. Kuvapainotteisesta historiikista on tehty 112-sivuinen kuluttajaversio ja organisaatioiden ja yritysten markkinoinnin arvokappaleeksi tarkoitettu advertoriaaliversio. Kirjan suomen kielinen versio on nyt julkaistu ja englannin kielinen versio tulee kauppoihin marraskuussa. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 -kirja Lahti kertoo tapahtumat ja taustat pohjoismaisten hiihtolajien kehityksen, Suomen ja Lahden näkökulmasta. Tekstit ja tilastot tulevat Urheilumuseon asiantuntijoilta, jotka ovat hyödyntäneet arkistoaineistoa sekä museon laajoja kirja- ja lehtikokoelmia sekä Etelä-Suomen Sanomien koko historian kattavaa digitaalista arkistoa. Historiikin tapahtumakuvauksiin kuuluvat luonnollisesti myös MM-kisat 2001. Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala asettaa kohua herättäneet tapahtumat kiihkottomalla historioitsijan otteella paikalleen, osaksi lajihistoriaa. MM-kirja kytkee kuudet MM kisat hiihdon ja urheilumaailman kehitysvaiheisiin. Eri aikakausien tunnetuimmat urheilijat saavat omat henkilöesittelynsä. Myös lahtelaisten taustatyötä kisojen kulisseissa valotetaan. Ja koska kyse on kilpaurheilusta, mukaan kuuluvat myös tulokset ja mitalitilastot. Teoksen kuvitus on peräisin Lahden kaupunginmuseon, Hiihtomuseon ja Etelä-Suomen Sanomien kuva-arkistojen aarteista. Kuvat välittävät paitsi tunnelmat jokaisista kisoista, myös Hiihtostadionin kasvun nykyaikaiseksi arvokisa-areenaksi sekä hiihdon välinekehityksen 90 vuoden ajalta. Kuvin ja tekstein esitellään Lahden MM-kisojen suurimmat sankarit Matti Raiviosta (1926) Marjo Matikaiseen (1989) ja viimeisimpien kisojen menestyjiin. Oman osuutensa saavat niin norjalaiset hiihtokuninkaat ja venäläiset naismenestyjät kuin keskieurooppalaiset mäkivaltiaatkin. Erityisesti on nostettu esiin lahtelaiset legendat Esko Järvinen, Siiri Rantanen ja Jari Puikkonen.