Suomalaisten paperi-insinöörien yhdistyksellä on takanaan sadan vuoden mittainen historia. Sen aikana insinöörit ovat kokeneet monet taloudelliset nousut ja laskut sekä selvinneet sodista ja monista parjaussyytöksistä. Kaiken tämän rinnalla 2010-luvun paperiteollisuuden ongelmat näyttäytyvät oikeissa mittasuhteissaan. Insinöörit perustivat yhdistyksensä hieman ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista. Ongelmia oli ilman sotaakin. Venäjä kiristi otettaan Suomesta, sosialismista innostuneet työläiset lakkoilivat tehtaissa, eikä paperi-insinööreillä ollut edes omaa opintolinjaa kotimaassaan. Patruunatkaan eivät katsoneet hyvällä insinöörien välisen yhteistyön käynnistymistä. Vuoden 1918 sota osoittautui paperi-insinööreille kohtalokkaaksi. Monet heistä saivat surmansa, ja tuona aikana insinööritkin joutuivat käyttämään ravinnokseen valmistamaansa selluloosaa. Olojen vihdoin rauhoituttua he rakensivat perustan koko suomalaisen paperiteollisuuden myöhemmälle kehitykselle, mutta muistivat myös runoilla, nahistella ja kohotella maljoja. Talvi- ja jatkosodan aikana paperiteollisuus muuttui täysin. Insinöörit vastasivat tehtaissaan ruudin ja ruumispussien valmistuksesta ja tunsivat itsensä nöyryytetyiksi. He eivät enää olleet Suomen tärkeimmän teollisuudenhaaran harjoittajia. Sodan päätyttyä koitti kuitenkin paperi-insinöörien kultakausi. Suomen metsäteollisuuden vienti veti ja pääartikkeliksi nousi koko länsimaisen sivistyksen kannattelijana tunnettu tuote - paperi. Yhdessä pohjoismaalaisten kollegoidensa kanssa suomalaiset paperi-insinöörit tapasivat valtioiden päämiehiä, järjestivät kongresseja, tanssiaisia, laulukilpailuja ja illallistivat toinen toistaan upeammissa paikoissa. Insinöörien rakastamalla teknologialla oli kuitenkin tarjottavanaan musertava yllätys. Tietoteknistyvässä maailmassa paperin kulutus kääntyi laskuun, valtakunnan parhaimmat aivot eivät enää halunneet ryhtyä paperi-insinööreiksi ja kansainvälistyneet yhtiöt perustivat paperitehtaitaan ulkomaille. Paperi-insinöörit eivät kuitenkaan halunneet luovuttaa. Heidän osaamisensa tunnustettiin jo maailmanlaajuisesti, ja maineensa velvoittamina he tarttuivat uuteen haasteeseen. Insinöörit alkoivat kuumeisesti miettiä uutta suomalaisen metsäteollisuuden avaintuotetta. Olisiko se kenties biojalostamot, älypaperi, lääkkeet vai kankaat?