Historioitsija Titus Liviuksen (n. 59 eaa.-17) 142 kirjaa käsittäneen latinankielisen teoksen Ab urbe condita (Kaupungin perustamisesta lähtien) 21. kirja on meille säilyneistä teossarjan kirjoista suosituimpia. Se kertoo, kuinka yksi antiikin historian taitavimmista sotapäälliköistä, Karthagon Hannibal, lähtee uhmaamaan Välimeren herruudesta kilpailevaa Roomaa. Sotatoimet alkavat nykyisen Espanjan itärannikolta. Kun Hannibal tuhoaa Rooman ystäväkaupungin Saguntumin, syttyy toinen puunilaissota (218-201), jota Livius luonnehtii "kaikkien aikojen merkittävimmäksi sodaksi". Hannibal marssittaa armeijansa, noin 110 000 miestä ja 37 sotanorsua, Pyreneitten kautta nykyiseen Etelä-Ranskaan, yli Rhonejoen ja ylös Alpeille. Vihamielisten vuoristoheimojen vaaniessa marssirivistö etenee työläästi solissa ja liukkailla rinteillä. Hankaluuksia lisäävät lumi ja maanvyörymät. Kallioita murtaen raivataan tie Alpeilta Pojoen laaksoon. Siellä Hannibal vie joukkonsa voitosta voittoon, ja Rooman kaupungissa pelätään jo pahinta. Teoksessa on suomennoksen lisäksi kattavat johdanto- ja jälkitekstit sekä selitysosio.