1970-luvun puolivälissä talouskasvu hiipui ja työttömyys kääntyi nousuun. Mihin suuntaan sosiaalidemokraatit alkoivat ohjata Suomea - ja etenkin työllisyyttä?

SDP:n uusi taktiikka kiteytyi vuonna 1977. Niin sanotussa "Bad Sillanpää" -kokouksessa korostettiin yksityistä yritystoiintaa ja verotuksen hillintää. 1980-luvulla strategiaksi vakiintuivat markkinavetoiset ratkaisut, hallittuun rakennemuutokseen pyrkiminen, talouden ohjailun lieventäminen ja rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. 1990-luvulla avainkäsitykseksi nousi markkinareaktioiden ennakointi.

Sami Outisen tutkimus perustuu uusimpiin arkistolähteisiin ja tarkastelee sosiaalidemokraattien suhdetta sosialismiin, kapitalismiin, markkinoihin ja uusliberalismiin vuosina 1975-1998. Keskiössä ovat etenkin kamppailut Kalevi Sorsan, Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtamien sosiaalidemokraattien suunnasta. Tutkimus taustoittaa finanssikriisin, työttömyyden, pätkätöiden, elvytyspolitiikan, EU:n talous- ja rahapolitiikan, nuorisotakuun, osallistavan sosiaaliturvan, globalisaation ja sosiaalidemokraattien kansainvälisen yhteistyön juuria.