Kun katsoo kirjan kuvia ja lukee tarinoita, tuntee tulleensa saaristoon, tuntee myötätuulen selkänsä takana, poskillaan tyrskyjen suolaiset pisarat. Teos esittelee saaristojen erämaata kuvin. Minkälaisia itäisen Suomenlahden kahdeksan saarta ovat tänä päivänä: Iänikuiset karut kalliorannat ja kituliaat käppyrämännyt, saarten linnut, eläimet ja ihmiset? Murtuvan aallon harjalla on kuvakertomus saariston murroksesta. Kalliot ovat ja pysyvät, mutta luonto on jatkuvassa muutoksessa. Minkki on karkottanut saarista selkälokin, mutta sen tilalle on tullut merimetso. Ympäristömyrkyt ja liika metsästys olivat koitua norpan kohtaloksi. Kevätmuuton aikana miljoonat hanhet pimentävät taivaan. Saariston mukana myös saariston väki on muuttunut. Hyvin harva saa enää toimeentulonsa kalastamalla. Saarten perinteiset elinkeinot ovat vaihtuneet vapaa-ajan vietoksi. Troolien sijasta sisälahdilla kiskotaan vesisuksia, sukeltajat ovat valtaamassa ahventen valtakuntaa. Kirja on tämän päivän saarelaisten puheenvuoro. Yksi pakenee metropolien tungosta saaren yksinäisyyteen ja toinen seikkailee kajakillaan vasta-aallokossa ulapalla. Itäisen Suomenlahden sotahistoria luo saaristoon yhä dramatiikan tuntua. Rajavyöhykkeen kallioluodolla meri on yhä tyyni myrskyn edellä. Juha Metso on palkittu valokuvaaja ja valokuvataiteilija. Hänet on valittu mm. Vuoden lehtikuvaajaksi ja Vuoden reportaasikuvaajaksi. Mika Rokka on luontoaiheisiin erikoistunut dokumentaristi-kirjoittaja-valokuvaaja. Ville Vanhala on toimittajakirjailija, joka on julkaissut kolme runokirjaa ja kaksi romaania. Juha Metso (s. 1965) on valokuvataiteilija, joka on julkaissut yli 30 kirjaa ja jonka töitä löytyy kaikista merkittävimmistä suomalaisista taidemuseoista. Metso on pitänyt yli 30 vuoden uransa aikana lähes sata yksityisnäyttelyä Suomessa, muualla Euroopassa, Venäjällä ja Amerikan mantereella. Hän on työskennellyt taiteilijana yli 60 maassa erityisesti entisen Neuvostoliiton maissa. Metson tyyli on itsenäinen ja helppo tunnistaa. Teoksista on sanottu, että ne eivät ole sievisteleviä vaan karheita ja rosoisia. Rujo saattaa kuitenkin muuttua herkäksi ja kivenkova haavoittuvaksi. Arkipäivän dokumentaristina Metso on tarinankertoja, joka tuo katsojien eteen peittelemättömiä ja karunkauniita näkymiä ihmisyyden kaikkiin kerroksiin. Metson kuvien yhteinen piirre on kyky liikkua ajassa. Mitä ikinä hän kuvaakin, lopputuloksessa menneisyys keskustelee nykyisyyden kanssa. Ja jos historian läsnäolo on Metson tuotantoa yhteen sitova loimi, on kaiken perustana luonto ja se, miten ihminen ja ihmisen teot näyttäytyvät suhteessa luontoon.