Tämä äänikirja Höyryjunalla pohjoiseen ajoittuu 1940 luvulle, jolloin päätimme muuttaa pohjoiseen Savon maalta toivossa, että isälleni löytyisi sieltä metsätöitä, sillä elämä kotiseudullamme oli todella puutteellista ja vaikeaa. 

Kun olin viisivuotias vuonna 1943, niin Sukevan asemalla puksautteli Ukko-Pekka veturi syyskuulaalle taivaalle tuhteja savupilviä. Minä viisivuotias, pelkäsin tuhisevaa ja vislailevaa veturia, koska en ollut aikaisemmin moista hirviötä nähnyt. Itkin, potkin, raavin ja kiukuttelin, kun isä raahasi minua junaan. Vaunun sisällä rauhoituin, kun sain istua puiselle vaunun penkille ikkunan viereen, katsella ulos ja painautua isän kylkeä vasten. Tästä alkoi seikkailuni, jota on jatkunut jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan.

Kirjassa kerrotaan muun muassa sen aikaisesta kyläkaupasta, lastenleikeistä ja mieleen jääneestä kirkkomatkasta. Myös Lapinsodan aikaisiin tapahtumiin tutustutaan, jonka jälkeen siirrytään Ylitornion järvikylälle, jossa tutustun alkuperäiseen metsäluontoon, etenkin porot ja tukkijätkän onnenlinnut kuukkelit tutuiksi tulivat.