Eino Leinon (1878-1926) romaani Jaana Rönty, ilmestyi vuonna 1907. Se kertoo Jaanasta, joka oli maalaistyttö ja asui kaukana Suomen sydänmailla, korpitaivalten takana saunassa mummonsa kanssa. Mummo oli itse kotoisin vielä synkemmästä sydänmaasta, pietismin ja petäjäleivän iankaikkisista korpikylistä, missä kuolema oli ainoa kunnanlääkäri ja Jumalan sana ainoa särvin ahdistetuille sydämille. Jaana lähtee pakoon isäänsä ja matkustaa Helsinkiin. Leino kuvaa rehevällä tyylillään köyhää kansaa, sekä kansan jakautumista vähäosaisiin ja parempiosaisiin. Sosiaaliluokkien välistä eroa käsitellään teoksessa vain muutaman henkilön tuntemusten kautta, mutta Jaanan kuva piirtää myös kuvaa koko kansasta, tai sen osasta tuohon aikaan. Kuvauksen mukaan kansa on epäluotettavaa ja röyhkeää, ja ajan kapinahenki valtaa Jaanan ja vie mukanaan, kunnes hän lannistuu ja routa-aika palaa. Teoksellaan Jaana Rönty, Leino sai valtion kirjallisuuspalkinnon ja se huomioitiin aina ulkomaita myöten. Äänikirja sisältää 39 lukua, jotka jakautuvat viidelle CD-levylle, tai vaihtoehtoisesti yhdelle mp3-levylle.