Teoksessa Yrjö Varpio kertoo elämäntarinansa, joka on johtanut itäsuomalaisesta maalaiskylästä maailmalle. Autenttiset poiminnat kirjeistä ja päiväkirjoista nostavat menneet vuodet elävästi esiin:opinnot Jyväskylässä ja Länsi-Saksassa 1960-luvulla, 1970-luvun poliittiset jännitteet yliopistossa, työ Suomen kirjallisuuden professorina Tampereella sekä läheiset suhteet tamperelaiskirjailijoihin, mm. Väinö Linnaan. Opetusvierailut ulkomaille  - usein sukukansojen pariin - avaavat näkymän Euroopan muutokseen ja sosialistisen järjestelmän vähittäiseen murenemiseen.

Matkaeväitä antoivat suhde runoilua harrastaneeseen isoisään, lapsuusvuosien kirjalliset mielikuvitusmaisemat ja myöhempi kirjoitusharrastus, jonka oli määrä tuoda mainetta ja kunniaa. Yksityinen painui taka-alalle, kun tilalle tulivat professorin työn ja yliopiston arki. Silti yksityiset lähtökohdat ovat myöhemminkin ohjailleet tutkimusaiheiden ja näkökulmien valintaa sekä vaikuttaneet tapaan tarkastella elämää.